Luonnossa tulevaisuus

Kasvisruoka ja hedelmät ovat terveellinen valinta

2026-09-28T15:08:00+03:00

Suolistosyövän riskiä nostavat erityisesti lihajalosteet ja runsas punaisen lihan käyttö sekä vähäinen kuitujen saanti. Yksittäinen ruoka-aine harvoin "aiheuttaa" syöpää suoraan, mutta tietyt ruoat kasvattavat sairastumisen riskiä merkittävästi.

Kasvisruoka ja hedelmät ovat terveellinen valinta, jolla ihmiset voivat edistää omaa hyvinvointiaan. Samalla he voivat tukea ympäristöarvoja suosimalla itse kasvatettua ruokaa aina, kun se on mahdollista.

Tehoviljely ei edistä terveellistä ruoantuotantoa, sillä tehokkuuden maksimoimiseksi siinä käytetään runsaasti kemiallisia lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä. Nämä kemikaalit aiheuttavat muutoksia ympäristössä ja ovat haitallisia ihmisen terveydelle.

Samoin teholihantuotanto on ympäristölle haitallista. Eläinten elinolosuhteet ovat järkyttäviä, minkä vuoksi koko lihatalous on eettisesti kyseenalaista. Itse olen päättänyt, ettei minun ruokapöydässäni ole lihatuotteita missään muodossa – se on minun tekoni eläinten puolesta.

Risto Tammi

Ihmiskunta on lähestymässä tiensä päätepysäkkiä

2026-09-25T14:59:00+03:00

Ihmiskunta on lähestymässä tiensä päätepysäkkiä, ja elämä planeetallamme on ajautumassa kohti tuhoa. Tuntemamme elämänmuoto on seurausta valinnoistamme: ihmislaji on riistänyt luontoa, kuluttanut uusiutuvia luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua ja käyttänyt uusiutumattomia luonnonvaroja ennätysmääriä. Tämän seurauksena olemme jatkuvasti saaneet kokea sääilmiöiden ääri-ilmiöitä, joiden vaikutukset ovat olleet luonnolle tuhoisia.

Lisäksi eri puolilla maailmaa käytävät sodat ja ihmisten kehittämät joukkotuhoaseet kylvävät kuolemaa, jossa menehtyy miljoonia ihmisiä. Sodankäynnin aiheuttamat hävitykset ja tuhot luonnossa ovat valtaisia, ja ympäristötuhojen pitkäaikaiset vaikutukset ovat tehneet alueista paikoitellen asumiskelvottomia. Tämä kaikki on koskettanut myös eläinlajien olemassaoloa ja aiheuttanut suurta tuhoa niiden kannoissa.

Ihmisen harjoittama tehomaatalous lannoitteineen ja tuholaismyrkkyineen aiheuttaa luonnossa monien eläinlajien – ja varsinkin meille elintärkeiden pölyttäjien – tuhon. Myös tehometsätalous on saanut metsissä aikaan ennennäkemätöntä tuhoa, minkä vuoksi monien eläinlajien olemassaolo on vaarantunut ja muuttunut jopa erittäin uhanalaiseksi.

Olemme keskellä ihmiskunnan historian loppunäytöstä, jossa suurin osa meistä tulee omien toimiensa johdosta kokemaan ne seuraukset, joihin ihmiskunnan toiminta meidät vie. Luonnossa on kuitenkin meidän tulevaisuutemme. Oikeiden valintojen myötä voimme rakentaa turvallisemman maailman sekä turvata kaikille elämän ja toimeentulon, kunhan huomioimme luonnon, sen kanssa tasapainossa elämisen ja kestävän kehityksen ajatuksen.

Tehomaatalouden vaihtoehtona on luonnonmukainen kasvien viljely ja kasvattaminen, joka tuottaa meille puhdasta ravintoa. Kasvis- ja hedelmäpohjainen ravinto on ympäristöystävällistä. Monet ovatkin jo valinneet vaihtoehtoisen elämäntavan luonnon ehdoilla ja osoittaneet, ettei se loppujen lopuksi ole niin vaikeaa.

Risto Tammi

Sudet eivät ole uhka

2026-09-23T21:44:00+03:00

Suomen riistakeskus on esittämässä 109 suden alueellista metsästyskiintiötä Lounais-Suomeen. Asia ollaan esittämässä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille (KD), joka on tunnetusti myötäillyt lupia luonnonvaraisten eläinten, varsinkin susien ja karhujen, kannanhoidolliseen metsästykseen.

Riistakeskuksen väen sekä ministerin kannattaisi ennen esityksiään pohtia, miten sudet ovat varsinaisesti avainasemassa, kun puhutaan villisikojen afrikkalaisen sikaruton torjunnasta.

Sudet valitsevat aina heikoimmat yksilöt, ja sama pätee myös hirviin ja peuroihin. Sudet ovat siis luonnon omia kannanhoidollisia asiantuntijoita.

Miksi ministeri Essayah on amatöörinä ollut tekemässä päätöksiä, ollut ulkopuolisten tahojen ohjauksessa ja ajanut yksipuolisesti tiettyjen tahojen niin sanottuja harrastustoimintoja? Tiedän tapauksia, joissa pakastin on täynnä hirven- ja peuranlihaa. Itse asiassa sudet nähdään kilpailijoina riistan suhteen, ja susien vastainen propaganda on valjastettu mediassa kauhukertomuksilla, joiden totuudellisuus on erittäin kyseenalaista.

Teemme luonnolle palveluksen, kun susien kannanhoidolliselle metsästykselle ei näytetä vihreää valoa, ja annetaan susille työrauha hoitaa luonnonmukaisesti lajien ekologisesti tasapainoinen kehityssuunta. Sudet eivät ole uhka, vaan ne ovat luonnon ekologisen tasapainon ylläpitäjiä.

Risto Tammi

Kasvisten ja hedelmien syöminen on terveellinen

2026-09-22T21:39:00+03:00

Kasvisten ja hedelmien syöminen on terveellinen ja eettinen vaihtoehto lihalle. Nähtyäni, miten eläimiä kasvatetaan ruoaksi, järkyttävät olosuhteet sotivat voimakkaasti maailmankuvaani vastaan.

Kunnioitan kaikkia elämänmuotoja ja lajien olemassaoloa itsensä tiedostavina olentoina, joilla on yhtäläinen oikeus toteuttaa omaa elämäänsä. Kuten olen aikaisemmin todennut, kasvisten ja hedelmien valitseminen ruoaksi on minun kannanottoni eläinten oikeuksien puolesta.

Käsitykseni mukaan tulevaisuuden ravintoketjun tulisi olla kasvis- ja hedelmäpohjainen. Se on merkittävä ympäristöteko, joka vähentää tehotuotantoa ja toivottavasti lopulta poistaa sen kokonaan. Myös turkistarhaus ja kaikenlainen muu eläinten häkkikasvatus olisi lopetettava, jotta eläinten kärsimys saadaan päätökseen.

Ihminen oli lajina alkuaan kasvisten ja hedelmien syöjä. Ihmiskunnan tulevaisuus onkin kasvis- ja hedelmäpohjaisessa ruokavaliossa sekä omavaraisuudessa.

Risto Tammi

Haluammeko säilyttää luonnon elinvoimaisena?

2026-09-21T18:48:00+03:00

Endomines Finland Oyj on aloittamassa kultakaivostoimintaa Ilomantsissa, ja Ukkolanvaaran kultavyöhyke laajenee. Yhtiön tiedotteen mukaan uusissa tutkimuksissa on varmistunut 200 metrin pituinen uusi vyöhyke. Tällaisiin hankkeisiin liittyy kuitenkin aina suuria riskejä.

Ympäristön herkkä ekologinen tasapaino ja erityisesti vesistöt ovat vaarassa, ja niiden kautta haitat voivat levitä laajalle alueelle. Uhkien poistaminen ja hallinta vaativat huolellista ennakkosuunnittelua sekä tiukkaa ja ammattitaitoista valvontaa.

Kaivostoiminta uhkaa myös monia muita paikallisia elinkeinonharjoittajia, joiden toimeentulo saattaa vaarantua.

On vaikea käsittää ihmisen halua porautua luonnon sydämeen vain suurten pääomatulojen toivossa, piittaamatta ympäristön hyvinvoinnista. Pörssiyhtiöt ovat kasvottomia, ja osakkeenomistajat ovat rahankiilto silmissään valmiita hyödyntämään luontoa hinnalla millä hyvänsä.

Meidän on kysyttävä itseltämme: Haluammeko säilyttää luontomme elinvoimaisena ja elää sen kanssa sen omilla ehdoilla? Tuhon tien sijaan voisimme valita kestävän kehityksen ja luontoa arvostavan

elämäntavan.

Risto Tammi

Luontosuhteeni kehitys ja lapsuusmuistoista nykyajan lajikatoon

2026-09-13T23:04:00+03:00

Luontosuhteemme murros – lapsuusmuistoista nykyajan lajikatoon

Luontosuhteeni on ollut olemassa lapsuudesta lähtien ja kehittynyt ajan saatossa. Samoin on kehittynyt tietämykseni siitä, miten ihminen sijoittuu luontoon. Me ihmiset olemme vieraantuneet ajan myötä luonnosta ja menettäneet yhteyden siihen. Emme enää toimi aistemme mukaisesti, kuten aikojen alussa, jolloin vielä vaistosimme luonnon rytmin.

Minulla on ollut lapsuudesta asti etuoikeus kasvaa maaseudulla. Aikana, jolloin elettiin pitkälti luontaistaloudessa sotien jälkeen ja 1950-luvulla, elämä maaseudulla oli melko yksinkertaista, mutta kuitenkin tasapainoista ja turvallista. Puhdas luonto oli läsnä kaikkialla. Seurasin siellä olevien eri eläinlajien elämää, ja minulle alkoi muodostua kuva luonnosta paikkana, jossa vihdyin.

Mieleeni on jäänyt yksi tapaus koulutieltä, kun olin palaamassa kotiin. Äitini ihmetteli taas, missä viivyin, ja tuli etsimään minua. Hän kuuli, miten puhuin jollekulle, ja tultuaan lähemmäs hän näki minun olevan lintujen parissa ja juttelevan niille. Koulutieni oli viiden kilometrin oikopolku halki syvän metsän.

Myöhemmin nuoruudessa ja aikuisiässä sydämeni tuli murheelliseksi, kun metsiä avohakattiin. Suuret koneet jättivät jälkensä maastoon. Koneilla ikään kuin kynnettiin metsää hakkuualueilla niin, että kivet tulivat esiin. Sinne istutettiin puuntaimia, ja kaikki elämä katosi tuolta alueelta.

Aikuisiällä olen kierrellyt ja katseltu metsiä, joita tehometsätalous raiskaa välittämättä siitä, mitä sieltä tuhotaan. Monet erilaiset elämänmuodot ja lajit pyyhkäistään pois. Lintujen, oravien ja monien muiden lajien elinalueista tulee niille kelvottomia. Lajikadosta on tullut tosiasia, ja monet lajit ovat muuttuneet erittäin uhanalaisiksi.

Olen ottanut kantaa myös susien ja karhujen kannanhoidolliseen metsästykseen ja puhunut niiden oikeudesta elää lajina – sama koskee kaikkia muitakin luonnon eläimiä. Olen myös syvästi murheellinen siitä, miten ihmiset kasvattavat sikoja ja muita eläimiä pitäen niitä epäinhimillisen ahtaissa tiloissa.

Tämän kaiken näkemäni jälkeen olen tehnyt oman ratkaisuni: olen luopunut kaikesta liharuuasta ja siirtynyt kasvis- ja hedelmäpohjaiseen ruokavalioon. Tämä on minun henkilökohtainen kantani ja teko eläinten oikeuksien puolesta.

Meidän on palattava takaisin alkulähteille ja löydettävä yhteys uudelleen luontoon, mistä me olemme lähtöisin. Meidän on herättävä suojelemaan sitä, mitä on jäljellä. Luonnossa on tulevaisuus.

Risto Tammi

Kuka maksaa, kun kaivosyhtiö kaatuu?

2026-09-12T15:00:00+03:00

Kaivosyhtiön konkurssi on jättänyt jälkeensä mittavat ympäristötuhot, ja nyt kysytään, kuka maksaa viime kädessä laskun Leppävirralla. Pieni pohjoissavolainen kunta on ylivoimaisen urakan edessä maksumiehen roolissa, kun valtiokin on todennut, ettei sillä ole rahaa.

Finn Nickel Oy alkoi louhia Leppävirran Särkiniemen avolouhokselta nikkeliä vuonna 2007 ja ajautui konkurssiin paria vuotta myöhemmin. Finn Nickel oli suomalainen yhtiö, jonka omisti kokonaan kanadalainen emoyhtiö Belvedere Resources.

Yhtiön konkurssipesän osti Vulcan Resources Ltd, joka niin ikään hakeutui lopulta konkurssiin. Tämä oli klassinen päätös toiminnan loppumiselle: ongelmat jätettiin kunnalle, joka oli aikaisemmin ollut edistämässä kaivostoiminnan aloittamista.

Alueen ekologisten haittojen korjaamisen ja puhdistamisen on arvioitu maksavan noin 1,6 miljoonaa euroa.

Koska varsinaisia toimijoita ei enää ole, nykyinen lainsäädäntö pyrkii jättämään siivousvastuun maanomistajalle eli Leppävirran kunnalle.

Kunta kuitenkin katsoo, että valtion valvontaviranomaiset laiminlöivät vastuunsa kaivoksen toimiessa, ja vaatii siksi valtiota maksamaan laskun. Valtio taas on kieltäytynyt rahoituksesta vedoten rahanpuutteeseen.

Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen on kokemassa, miten kunta on jäänyt yksin ja miten viime kädessä jokainen kuntalainen on joutumassa maksumieheksi.

Samalla tämä tapaus tuo esille ne riskit, joita kaivostoiminnasta ja puutteellisesta valvonnasta aiheutuu ympäristölle ja ekologiselle tasapainolle.

Ympäristötuhot ovat usein vaikutuksiltaan pitkäaikaisia ja vahingot suuruusluokaltaan mittavia. Tämän tapauksen pitäisikin olla varoittavana esimerkkinä tulevaisuudessa, kun tarkastellaan kaivoshankkeita, ja ennen kaikkea poliittisten päättäjien tulisi tiedostaa vastuunsa ja sen seuraukset.

Risto Tammi

Ihmisen luontosuhde

2026-09-09T22:41:00+03:00

Ihmisen ja luonnon välinen suhde on ollut aikanamme koetuksella, ja on osoittautunut, miten ihminen on ollut huono vuokralainen. Hän on rikkonut luonnonmukaisia lainalaisuuksia, käyttäytynyt epäkunnioittavasti luontoa kohtaan ja ollut piittaamaton sen hyvinvoinnista.

Metsien laajamittaiset avohakkuut ovat tuhoamassa jopa vanhoja ikimetsiä ja vaarantavat eri lajien olemassaolon. Monet lajit ovat joutuneet erittäin uhanalaisiksi luonnon ekologisen tasapainon häiriintymisen vuoksi – olemme ikään kuin sahaneet oksaa, jolla itse istumme.

Tämä epätasapainoinen tilanne ei voi jatkua, sillä jos se jatkuu, ihmiskunnan tie on tullut tiensä päähän.Mitä voimme tehdä? Kyllä, voimme tehdä jotain muuttamalla elämäntapamme kestävän kehityksen tielle.

Meidän on elettävä luonnon lainalaisuuksien mukaisesti sekä edistettävä luonnonmukaista elämäntapaa, jossa ihminen on osa luontoa ja voi elää sopusoinnussa sen kanssa.

Risto Tammi

Luonto on meidän elinehtomme ja tulevaisuuteemme, sillä kaikki inhimillinen toiminta, talous ja terveys ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä.

Emokarhu ammuttu

2026-09-05T16:56:00+03:00

Suomussalmella on tapahtunut törkeitä metsästysrikoksia, joissa karhuja on muun muassa houkuteltu ruualla lähietäisyyteen ja emokarhu on ammutu. Nyt tilanne on karannut käsistä ja on käymässä hallitsemattomaksi."

Suomessa suurpetoasiassa on ollut suojelun suhteen kaiken aikaa vääntöä. Esillä perusteluna on ollut kannanhoidollinen metsästys, ja siitä olen ollut vahvasti toista mieltä. Lähtökohtani on se, miten luonto itse hoitaa kantoja ja miten luonnossa säilyy tasapainoinen ekologinen kokonaisuus.

Afrikkalainen sikarutto on saanut mediassa tilaa, ja se on luonut eräänlaista hysteriaa. Annettaisiin luonnon hoitaa ja ihminen vain rauhoittaisi alueet.

Susien metsästys viime vuonna oli selvästi virhe: laumoja hävitettiin, vaikka sikaruton torjunnassa sudet olisivat avainasemassa. Ihmiskäden toimet eivät toimi siten kuin evoluutiossa kehittynyt, luonnonmukainen ja kantoja tasapainottava kokonaisuus.

Risto Tammi

Valkoposkihanhien lahtaminen alkoi

2026-09-02T15:03:00+03:00

Valkoposkihanhien lahtaaminen alkoi Asikkalassa ja jahdissa mukana Kokoomuslainen Jani Wallenius joka on myös Lahden kaupunginvaltuuston jäsen.

Hän on jopa innoissaan kun nyt sallittiin valkoposkihanhen tappaminen, mutta onneksi hän ja hänen lahtariporukkansa saivat lähteä tyhjin käsin, sillä valkoposkihanhien varoitusjärjestelmä toimi.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (Kok) kannattaa ja on aktiivisesti edistänyt lakimuutosta, joka sallii valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen.

Ihmetyttää kun hän korostaa usein kristillisiä arvoja, mutta oikeastaan kristilliset ja varsinkin KD:ssä katsotaan, että ihminen on luomakunnassa jolla oikeus alistaa ja hallita muita elämänmuotoja ja tämä ajattelumuoto valitettavasti istuu vielä voimakkaasti länsimaisessa kulttuurissa.

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen eli intiaanien luontosuhde perustui vahvasti siihen ajatukseen, että ihminen ei ole luonnon omistaja tai hallitsija, vaan vain yksi osa suurta kokonaisuutta.

Tämä perinteinen elämäntapa on toiminut suurena inspiraationa nykyiselle ekologiselle ajattelulle ja kestävän kehityksen periaatteille. Monissa alkuperäiskansojen viisauksissa korostuu se, että jos vahingoitamme luontoa, vahingoitamme lopulta itseämme.

Risto Tammi