tiistai, 22. syyskuu 2026

Kasvisten ja hedelmien syöminen on terveellinen

Kasvisten ja hedelmien syöminen on terveellinen ja eettinen vaihtoehto lihalle. Nähtyäni, miten eläimiä kasvatetaan ruoaksi, järkyttävät olosuhteet sotivat voimakkaasti maailmankuvaani vastaan.
Kunnioitan kaikkia elämänmuotoja ja lajien olemassaoloa itsensä tiedostavina olentoina, joilla on yhtäläinen oikeus toteuttaa omaa elämäänsä. Kuten olen aikaisemmin todennut, kasvisten ja hedelmien valitseminen ruoaksi on minun kannanottoni eläinten oikeuksien puolesta.
Käsitykseni mukaan tulevaisuuden ravintoketjun tulisi olla kasvis- ja hedelmäpohjainen. Se on merkittävä ympäristöteko, joka vähentää tehotuotantoa ja toivottavasti lopulta poistaa sen kokonaan. Myös turkistarhaus ja kaikenlainen muu eläinten häkkikasvatus olisi lopetettava, jotta eläinten kärsimys saadaan päätökseen.

Ihminen oli lajina alkuaan kasvisten ja hedelmien syöjä. Ihmiskunnan tulevaisuus onkin kasvis- ja hedelmäpohjaisessa ruokavaliossa sekä omavaraisuudessa.

Risto Tammi

Kuvassa voi olla kulho, punakaali, hummus ja teksti

 

maanantai, 21. syyskuu 2026

Haluammeko säilyttää luonnon elinvoimaisena?

 
 
Endomines Finland Oyj on aloittamassa kultakaivostoimintaa Ilomantsissa, ja Ukkolanvaaran kultavyöhyke laajenee. Yhtiön tiedotteen mukaan uusissa tutkimuksissa on varmistunut 200 metrin pituinen uusi vyöhyke. Tällaisiin hankkeisiin liittyy kuitenkin aina suuria riskejä.
 
Ympäristön herkkä ekologinen tasapaino ja erityisesti vesistöt ovat vaarassa, ja niiden kautta haitat voivat levitä laajalle alueelle. Uhkien poistaminen ja hallinta vaativat huolellista ennakkosuunnittelua sekä tiukkaa ja ammattitaitoista valvontaa.
Kaivostoiminta uhkaa myös monia muita paikallisia elinkeinonharjoittajia, joiden toimeentulo saattaa vaarantua.
 
On vaikea käsittää ihmisen halua porautua luonnon sydämeen vain suurten pääomatulojen toivossa, piittaamatta ympäristön hyvinvoinnista. Pörssiyhtiöt ovat kasvottomia, ja osakkeenomistajat ovat rahankiilto silmissään valmiita hyödyntämään luontoa hinnalla millä hyvänsä.
 
Meidän on kysyttävä itseltämme: Haluammeko säilyttää luontomme elinvoimaisena ja elää sen kanssa sen omilla ehdoilla? Tuhon tien sijaan voisimme valita kestävän kehityksen ja luontoa arvostavan
elämäntavan.
 
Risto Tammi
 
Endominesin kultakaivos Ilomantsin Pampalossa.

sunnuntai, 13. syyskuu 2026

Luontosuhteeni kehitys ja lapsuusmuistoista nykyajan lajikatoon

Luontosuhteemme murros – lapsuusmuistoista nykyajan lajikatoon
Luontosuhteeni on ollut olemassa lapsuudesta lähtien ja kehittynyt ajan saatossa. Samoin on kehittynyt tietämykseni siitä, miten ihminen sijoittuu luontoon. Me ihmiset olemme vieraantuneet ajan myötä luonnosta ja menettäneet yhteyden siihen. Emme enää toimi aistemme mukaisesti, kuten aikojen alussa, jolloin vielä vaistosimme luonnon rytmin.
Minulla on ollut lapsuudesta asti etuoikeus kasvaa maaseudulla. Aikana, jolloin elettiin pitkälti luontaistaloudessa sotien jälkeen ja 1950-luvulla, elämä maaseudulla oli melko yksinkertaista, mutta kuitenkin tasapainoista ja turvallista. Puhdas luonto oli läsnä kaikkialla. Seurasin siellä olevien eri eläinlajien elämää, ja minulle alkoi muodostua kuva luonnosta paikkana, jossa vihdyin.
Mieleeni on jäänyt yksi tapaus koulutieltä, kun olin palaamassa kotiin. Äitini ihmetteli taas, missä viivyin, ja tuli etsimään minua. Hän kuuli, miten puhuin jollekulle, ja tultuaan lähemmäs hän näki minun olevan lintujen parissa ja juttelevan niille. Koulutieni oli viiden kilometrin oikopolku halki syvän metsän.
Myöhemmin nuoruudessa ja aikuisiässä sydämeni tuli murheelliseksi, kun metsiä avohakattiin. Suuret koneet jättivät jälkensä maastoon. Koneilla ikään kuin kynnettiin metsää hakkuualueilla niin, että kivet tulivat esiin. Sinne istutettiin puuntaimia, ja kaikki elämä katosi tuolta alueelta.
Aikuisiällä olen kierrellyt ja katseltu metsiä, joita tehometsätalous raiskaa välittämättä siitä, mitä sieltä tuhotaan. Monet erilaiset elämänmuodot ja lajit pyyhkäistään pois. Lintujen, oravien ja monien muiden lajien elinalueista tulee niille kelvottomia. Lajikadosta on tullut tosiasia, ja monet lajit ovat muuttuneet erittäin uhanalaisiksi.
Olen ottanut kantaa myös susien ja karhujen kannanhoidolliseen metsästykseen ja puhunut niiden oikeudesta elää lajina – sama koskee kaikkia muitakin luonnon eläimiä. Olen myös syvästi murheellinen siitä, miten ihmiset kasvattavat sikoja ja muita eläimiä pitäen niitä epäinhimillisen ahtaissa tiloissa.
Tämän kaiken näkemäni jälkeen olen tehnyt oman ratkaisuni: olen luopunut kaikesta liharuuasta ja siirtynyt kasvis- ja hedelmäpohjaiseen ruokavalioon. Tämä on minun henkilökohtainen kantani ja teko eläinten oikeuksien puolesta.
Meidän on palattava takaisin alkulähteille ja löydettävä yhteys uudelleen luontoon, mistä me olemme lähtöisin. Meidän on herättävä suojelemaan sitä, mitä on jäljellä. Luonnossa on tulevaisuus.
 
Risto Tammi
 
Kesälomat Suomessa - Rojaltivapaa avainsanalla Suomi ja tyyppiä Kuvapankin valokuva

lauantai, 12. syyskuu 2026

Kuka maksaa, kun kaivosyhtiö kaatuu?

Kaivosyhtiön konkurssi on jättänyt jälkeensä mittavat ympäristötuhot, ja nyt kysytään, kuka maksaa viime kädessä laskun Leppävirralla. Pieni pohjoissavolainen kunta on ylivoimaisen urakan edessä maksumiehen roolissa, kun valtiokin on todennut, ettei sillä ole rahaa.
 
 
Finn Nickel Oy alkoi louhia Leppävirran Särkiniemen avolouhokselta nikkeliä vuonna 2007 ja ajautui konkurssiin paria vuotta myöhemmin. Finn Nickel oli suomalainen yhtiö, jonka omisti kokonaan kanadalainen emoyhtiö Belvedere Resources.
 
 
Yhtiön konkurssipesän osti Vulcan Resources Ltd, joka niin ikään hakeutui lopulta konkurssiin. Tämä oli klassinen päätös toiminnan loppumiselle: ongelmat jätettiin kunnalle, joka oli aikaisemmin ollut edistämässä kaivostoiminnan aloittamista.
Alueen ekologisten haittojen korjaamisen ja puhdistamisen on arvioitu maksavan noin 1,6 miljoonaa euroa.
 
Koska varsinaisia toimijoita ei enää ole, nykyinen lainsäädäntö pyrkii jättämään siivousvastuun maanomistajalle eli Leppävirran kunnalle.
 
 
Kunta kuitenkin katsoo, että valtion valvontaviranomaiset laiminlöivät vastuunsa kaivoksen toimiessa, ja vaatii siksi valtiota maksamaan laskun. Valtio taas on kieltäytynyt rahoituksesta vedoten rahanpuutteeseen.
 
 
Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen on kokemassa, miten kunta on jäänyt yksin ja miten viime kädessä jokainen kuntalainen on joutumassa maksumieheksi.
 
Samalla tämä tapaus tuo esille ne riskit, joita kaivostoiminnasta ja puutteellisesta valvonnasta aiheutuu ympäristölle ja ekologiselle tasapainolle.
 
 
Ympäristötuhot ovat usein vaikutuksiltaan pitkäaikaisia ja vahingot suuruusluokaltaan mittavia. Tämän tapauksen pitäisikin olla varoittavana esimerkkinä tulevaisuudessa, kun tarkastellaan kaivoshankkeita, ja ennen kaikkea poliittisten päättäjien tulisi tiedostaa vastuunsa ja sen seuraukset.
 
Risto Tammi
Finn Nickel arkistot - Kaivoksien ympäristöongelmat Suomessa
 
Pieni Leppävirta on pulassa: kaivos pilasi luonnon pahasti eikä valtiolta heru apua

keskiviikko, 9. syyskuu 2026

Ihmisen luontosuhde

Ihmisen ja luonnon välinen suhde on ollut aikanamme koetuksella, ja on osoittautunut, miten ihminen on ollut huono vuokralainen. Hän on rikkonut luonnonmukaisia lainalaisuuksia, käyttäytynyt epäkunnioittavasti luontoa kohtaan ja ollut piittaamaton sen hyvinvoinnista.

Metsien laajamittaiset avohakkuut ovat tuhoamassa jopa vanhoja ikimetsiä ja vaarantavat eri lajien olemassaolon. Monet lajit ovat joutuneet erittäin uhanalaisiksi luonnon ekologisen tasapainon häiriintymisen vuoksi – olemme ikään kuin sahaneet oksaa, jolla itse istumme.

Tämä epätasapainoinen tilanne ei voi jatkua, sillä jos se jatkuu, ihmiskunnan tie on tullut tiensä päähän.Mitä voimme tehdä? Kyllä, voimme tehdä jotain muuttamalla elämäntapamme kestävän kehityksen tielle.

Meidän on elettävä luonnon lainalaisuuksien mukaisesti sekä edistettävä luonnonmukaista elämäntapaa, jossa ihminen on osa luontoa ja voi elää sopusoinnussa sen kanssa.
 
Risto Tammi
 
 
Luonto on meidän elinehtomme ja tulevaisuuteemme, sillä kaikki inhimillinen toiminta, talous ja terveys ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä.
Kuvassa voi olla punahattu